Nykytaide käy jatkuvaa olomuodon muutosta. ”Liian” täydellinen ja hiottu on epäkiinnostavaa, hieman rosoinen elämänmakuista. Se herättää meissä tunteita ja keskustelua. Taide onkin vailla yhtä määritelmää siitä, miltä sen pitäisi näyttää tai mikä juuri nyt on ajankohtaista. Itse prosessi tehdään usein näkyväksi, ja siihen sisälle pääseminen on keskeinen osa teoksen oivaltamista.
Saavuttaakseen lopullisen muotonsa, käy myös huippuunsa hiottu designtuote, -konsepti tai -palvelu läpi erilaisia välitiloja. Kun kyse on luovasta alasta, ei prosessi taatusti kulje aina kivuttomasti, käsikirjoituksen mukaan kohti täydellistä lopputulosta.
Muotoilupuheen ei kuitenkaan tarvitse olla puunattua, valmiiksi harjoiteltua markkinointipuhetta. Se on parhaimmillaan kysymyksiä ja keskustelua arvoista. Siitä, miten design levittyy arkeemme, mitä se kertoo ja miten se muuntuu. Eri tahot tekijöistä tutkijoihin, yrityksistä näyttelyorganisaatioihin ja mediaan voivat vahvemmin nostaa esiin prosesseja ”valmiin” designin taustalla.
Tänä päivänä kuluttajat haluavat kuulla tarinan ja ideologian designin taustalla aivan kuten taiteessa. Tekijät taustoineen kantavat designin tarinaa – sitä rosoa – mukanaan. Itse prosessiin sisältyy asian ydin, designin arvo. Synnytetään siis lisää keskustelua, arvotetaan tämän päivän designin merkityksiä. Löydetään näin sen välttämättömyys.
Pilvi Kalhama, Museonjohtaja,
Espoon modernin taiteen museo EMMA


Kirjoita uusi kommentti