Mietin pitkään mitä koti minulle merkitsee ja millainen haluan sen olevan. Sinkkuna minulla on mahdollisuus tehdä asunnosta täysin itseni näköinen kokonaisuus ilman minkäänlaisia kompromisseja tai rajoituksia. Paitsi toki raha.
Minulle tilavuus ei ole mikään ykkösprioriteetti – viihdyin viisi vuotta täysin tyytyväisenä 23 neliön yksiössä. Toki kyseisessä asunnossa oli puutteita, kuten se ettei keittiötä ollut nimeksikään. Ei uunia, pakastinta tai astianpesukonetta. Eikä varsinkaan pöytä- tai kaappitilaa. Mikro, kahvinkeitin ja leivänpaahdin kököttivät kirjahyllyssä sulassa sovussa mappieni kanssa. Parven alla oli pikkuruinen vaatekaappi, jonka kylkeen ostin pyörällisen rekin henkarivaatteille. Asunto oli kodikas ja näytti minulta. Se riitti.
Edellisen kodin puutteet määrittelivät uuden asunnon remontoitavat kohteet. Tiesin heti, että haluan koneistetun keittiön, sekä riittävästi säilytystilaa vaatteille, kengille ja laukuille, joita niin suuresti rakastan.
Kaikki muu on pelkkää pintasilausta.
Marraskuussa vietimme ystäväni kanssa kokonaisen päivän Ikeassa suunnitellen sopivaa vaatekaappia. Jostain kumman syystä mikään kokonaisuus ei tuntunut oikealta. En saanut haluamiani liukuovia, eikä kaapin sisälle asennettava vaatesäilytysjärjestelmäkään tehnyt vaikutusta.
Onneksi. ”Sun makkarihan on valtava”, suunnittelijani Teuvo Loman kiljui huoneen nähtyään. ”Me tehdään tänne pukeutumishuone! Et todellakaan laita tähän mitään tavallista vaatekaappia”, hän totesi ja harppoi käsiään levitellen ympäri sänkyä.
”Tähän keskelle rakennetaan seinä, jonka kummallakin puolella on liukuovet! Vähän niin kuin hotellissa!” Minä pudistelin päätäni. Miten tänne muka joku seinä mahtuisi?
Kävimme katsomassa mallihuonetta Vantaan Liukuovi Centerissä.

”Sänky laitetaan siis seinän eteen”, Teuvo valisti piirtäessään suunnitelmaa paperille.

Mittanauhan mukaan tilaa oli 4,9 x 3,4 metriä. Minun mielestäni aivan liian vähän – olihan sängyn vieressä oltava paikat yöpöydille. Mihin minä laskisin rillini? Herätyskellon? Kännykän?

Teuvolla oli tähänkin ratkaisu: seinän sisälle rakennetaan hylly. ”Ja led-valot sitten sinne hyllyyn”, hän hihkui.
Tässä vaiheessa suunnitelma alkoi kuulostaa todella hyvältä.
Tilasin seinän kummallekin puolelle Elfan peililiukuovet. Suunnitelman mukaan seinän taakse tulee kattoon asti hyllyjä, jotka voi täyttää esimerkiksi kengillä. Myös takaseinä jaetaan kattoon asti ulottuvalla hyllyrivillä. Sivuille tulee yhteensä kolme rekkiä henkarivaatteille, ja kokonaisuuden kruunaa sivuseiniin asetettavat peilit, joista sitten näkee valitsemansa asukokonaisuuden niin edestä kuin takaakin.
Postaan Teuvon tietokoneella tekemät havainnekuvat sekä makkarista että keittiöstä niin pian kuin mahdollista. Pysykää kanavalla!

Kommentit
Ihan mielenkiintoista. Jos oikein miettii millaisen kodin haluan.Pakko myöntää ettei se olekkaan helppoa.Jäänkö kiinni tuijottamaan vain niitä asioita joita puuttui edellisestä kodista vai ajattelenkohan, että hankin äkkiä jotain koska asun tässä vain muutaman vuoden.Sisutusohjelmissa kaikki aina samaa ollan sitten Austraaliassa tai Amerikassa.Eiväthän ihmisten elämä niin samanlaista ole. Tässä blogissa oli kivaa kun Hanna yrittää luoda omanlaista. Laukut varmaan tykkää pukeutumishuoneideasta.PJ